Lyhyesti
  • Loistehon kompensointijärjestelmän hinta määräytyy pääosin mitoitettavan tehon (kvar), nimellisjännitteen, kaapin rakenteen ja koon sekä säätöportaiden (määrä ja koko) mukaan.
  • Tehon kasvaessa kasvaa tyypillisesti myös kaapin koko, kiskoston mitoitus ja usein viilennyksen tarve.
  • Korkeammat jännitteet (525 V / 690 V) nostavat hintaa selvästi, koska kondensaattorit vaihtuvat ja lisäksi tarvitaan jännitemuuntaja.
  • IP-luokitus ja muut mekaaniset vaatimukset (esim. IP34, kosketussuojat) ovat suoria lisäkustannuksia.
  • Kokonaisuuden hintaan vaikuttaa myös, rakennetaanko ratkaisuun vain yksi isäntäkaappi vai lisätäänkö rinnalle orjakaappeja, sekä mitä lisäpalveluita tarvitaan (esim. syöttöpisteen siirto, lämmitin, jaettu kisko).
  • Pitkä matka kompensoinni asennuskohdasta pääkeskukselle voi tuoda yllättävän ison lisäkustannuksen.
  • Tarjouksen tekemiseen voidaan joskus päästä asiakkaan tiedoilla (esim. sähkölasku), mutta mittauspalvelu (kompensointitarpeen määritys) vähentää yllätyksiä ja varmistaa oikean mitoituksen. Siksi se useimmiten säästää suoraan hintansa verran lopullisessa urakassa.
Kun yrityksessä on mietinnässä loistehon kompensointi, hinta nousee tietenkin tärkeään rooliin. Onhan kompensoinnin suurin hyöty kuitenkin kustannusten säästö ja investoinnin tuoton laskemisessa hinta on oleellinen tieto.

Tämä artikkeli selventää mistä kaikesta järjestelmän ja asentamisen hinta koostuu ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Kuten vaikkapa uuden auton hankinnassa, tässäkin on kyse toisaalta tarpeesta ja toisaalta toiveista.

Seuraavassa käytännönläheinen selitys siitä, mikä kaikki vaikuttaa kompensoinnin hintaan.

1) Kaapin koko: tila, teho ja huollettavuus

Ensimmäinen konkreettinen hintaan vaikuttava asia on kaapin koko. Se voi olla seinä- tai lattiamallinen ja eri leveyksillä (600, 800, 1000 tai 1200 mm).

Kaapin koon valinta ei ole pelkkä “mitä hyllystä löytyy” -päätös, vaan se on usein kompromissi kolmen tekijän välillä:

  • Tarvittava teho: kun tehoa tulee lisää, kaappiin tarvitaan enemmän komponentteja ja tilaa.
  • Asennettavuus ja huollettavuus: joskus valitaan yhtä kokoa suurempi kaappi, jotta johdotus, syöttöpiste ja liittimet saadaan järkevästi tehtyä.
  • Asennuspaikan rajoitteet: kaappi mitoitetaan myös sen mukaan, mikä asiakkaan tilaan mahtuu.

Hintavaikutus on usein maltillinen pienemmissä kokoluokissa, mutta kasvaa portaittain, kun leveys nousee isommaksi.

2) IP-luokitus: ympäristö sanelee rakenteen

Toinen selkeä hintatekijä on kaapin kotelointiluokka. Perusratkaisu voi olla esimerkiksi IP20C, mutta jos kaappi on pölyisessä tai kosteammassa ympäristössä, voidaan tarvita tiiviimpi kotelointi (esim. IP34).

Tässä hinnoittelu on yleensä suoraviivaista: korkeampi kotelointiluokka tarkoittaa järeämpää rakennetta ja lisää kustannusta. Lisäksi joissain tapauksissa tietyt IP-luokat voivat olla saatavilla vain tietyssä kaappikoossa, mikä ohjaa myös kokonaisuuden mitoitusta.

3) Nimellisjännite: 400 V vs. 525/690 V ei ole “pieni muutos”

Yksi suurimmista yksittäisistä hinnan ajureista on nimellisjännite. Yleisimmissä kohteissa puhutaan 400 voltista, mutta teollisuudessa voi tulla vastaan 525 V tai 690 V järjestelmiä.

Kun jännite nousee, muutos ei rajoitu yhteen osaan:

  • Kondensaattorit, estokelat ja sulakkeet vaihtuvat jännitetason mukaan.
  • Usein tarvitaan lisäksi jännitemuuntaja, jotta kaappiin saadaan tarvittava 230 V jännite.
  • Komponenttien vaatimukset (ja hinnat) kasvavat.

Siksi korkeampi jännite näkyy hinnassa tyypillisesti selvästi, vaikka kvar-luku olisi sama.

4) Kaapin teho (kvar): ei vain “enemmän kondensaattoreita”

Tehoalue voi olla luokkaa muutamasta kvarista aina satoihin kvareihin per kaappi. Kun teho kasvaa, kasvaa usein myös:

  • Kiskoston mitoitus (paksuus, oikosulkukesto).
  • Lämmönhallinnan tarve (kaapin viilennys ja ilmanvaihto).
  • Kokonaisuuden fyysinen koko ja komponenttien määrä.

Lisäksi mitoitukseen vaikuttaa käytännön sähkötekniikka: kohteessa käytettävissä olevat sulakkeet ja syötöt ohjaavat sitä, millainen ratkaisu on järkevä rakentaa.

5) Isäntä–orja-ajattelu: ohjaus maksaa, modulaarisuus kannattaa

Kaikissa kokonaisuuksissa tarvitaan isäntäkaappi, jossa on ohjaus. Jos tehoa pitää kasvattaa yli isäntäkaapin tehon, rinnalle voidaan lisätä orjakaappeja, joissa ei ole ohjausta.

Tämä on hyvä esimerkki hinnoittelun logiikasta:

  • Isäntä sisältää “älyn” ja ohjauksen.
  • Orja on kustannustehokkaampi tapa lisätä tehoa, kun perusohjaus on jo olemassa.

Käytännössä tämä vaikuttaa siihen, rakennetaanko yksi suuri kaappi vai modulaarinen kokonaisuus.

6) Säätöportaat: tarkkuus ja dynamiikka eivät tule ilmaiseksi

Kompensoinnin laatu näkyy usein siinä, kuinka hyvin järjestelmä pystyy seuraamaan kuormien vaihtelua. Tämä liittyy kahteen valintaan:

  • Portaiden määrä (tyypillisesti 3–12)
    Portaiden määrä on aina kompromissi. Enemmän portaita tarkoittaa laajempaa säätövaraa, mutta samalla komponenttien määrä kasvaa. Se puolestaan tekee järjestelmästä monimutkaisemman ja kasvattaa kustannuksia.
  • Portaiden koko (esim. 3–75 kvar)
    Mitä pienemmät portaat ovat, sitä tarkemmin järjestelmää pystytään säätämään. Portaiden koko vaikuttaa suoraan myös kontaktorien ja kaapeloinnin mitoitukseen. Pieni porras ja suuri porras ovat käytännössä eri kokoluokan “rakennuspalikoita”, ja tämä näkyy hinnassa.

7) Tehokertoimenkorjain täydentää järjestelmän myös tulevaisuutta varten

Yhä useampi verkkoyhtiö alkanut laskuttaa myös verkkoon syötettävästä, eli induktiivisesta loistehosta. Muutaman vuoden sisällä varmasti kaikki yhtiöt jo tekevät näin. Jos loistehon kompensointi rakennetaan vain verkosta otettavaa loistehoa varten, osa säästöpotentiaalista jää saamatta joko heti tai tulevaisuudessa..

Tähän tilanteeseen on kuitenkin olemassa ratkaisu ja se on tehokertoimenkorjain. Hämeen Sähkön tuote tähän on Inka™, joka asennetaan tyypillisesti omaan kaappiinsa. Inkan™ avulla varmistetaan, että loistehomaksu pysyy poissa verkkoyhtiön laskulta.

8) Syöttökaapelilla yllättävän iso vaikutus

Yksi iso muuttuja hinnassa on syöttökaapelin pituus. Joskus pääkeskuksen ympäristö on niin ahdas, että kompensointi joudutaan asentamaan kauemmas. Paksu syöttökaapeli on arvokasta tavaraa, joten sen hintavaikutus voi olla isokin.

9) Lisäpalvelut ja varustelu: pienet rivit kumuloituvat

Tarjouksissa merkittävä osa hinnan vaihtelusta tulee usein “pienistä” lisävaatimuksista, jotka ovat asiakkaalle perusteltuja:

  • Lämmitin, jos sisälämpö voi mennä pakkaselle.
  • Syöttöpisteen siirto, jos vanha kaapeli tai reitti ei muuten toimi.
  • Jaettu syöttökisko, jos teho halutaan jakaa kahteen lähtöön.
  • Kiskoston oikosulkukesto (esim. 50 kA), jos verkon olosuhteet sitä vaativat.
  • Kosketussuojat, jos turvallisuusvaatimukset edellyttävät, että IP20 toteutuu myös ovet auki tai jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa.

Nämä eivät ole koristeita, vaan usein asennuspaikan ja turvallisuuden sanelemia ratkaisuja. Silti ne voivat vaikuttaa paljonkin lopulliseen hintaan.

10) Asennus ja käyttöönotto viimeistelevät paketin

Komponentit tekevät työn, mutta jonkun täytyy rakennella koko komeus paikalleen ja varmistaa, että kaikki toimii kuten pitääkin. Noin 95 % asennuksista ei vaadi jännitekatkoa, mutta siitä huolimatta projekti kannattaa suunnitella huolella.

Asennuksen hintaan vaikuttavat etenkin järjestelmän kokonaisteho sekä syöttökaapelin pituus. Näiden perusteella määräytyy se, millainen kokoonpano paikalle tarvitaan. Luonnollisesti järjestelmän monimutkaisuudella on oma roolinsa asennuksen hinnassa.

Lisäksi hoidettava on myös käyttöönotto, jota ilman järjestelmä ei toimi oikein. Mikäli asentaja ei pysty suorittamaan käyttöönottoa luotettavasti, asiantuntijan tekemä käyttöönotto vielä nostaa hieman kustannuksia.

Hinta on lopulta tarpeen ja olosuhteiden summa

Kompensointijärjestelmän hinta on siis kokonaisuus, jossa on useita saman suuruusluokan tekijöitä. Ensisijaista on aina kohteen tarve ja toisaalta asiakkaan toiveet. Ratkaisevat kysymykset ovat:

  • Paljonko loistehoa pitää kompensoida nyt ja lähitulevaisuudessa.
  • Millaisessa ympäristössä järjestelmä toimii.
  • Millä jännitteellä ja oikosulkutasolla ollaan.
  • Kuinka tarkasti kompensoinnin pitää seurata kuormaa.
  • Mitä asennuspaikan realiteetit vaativat.

Kun nämä ovat selkeästi tiedossa, hinnoittelu muuttuu läpinäkyväksi: maksat siitä, että järjestelmä on oikein mitoitettu, turvallinen ja toimii juuri teidän verkossa.

Takaisinmaksuaika 2 – 4 vuotta

Hinnan kääntöpuoli on tietenkin järjestelmästä saatava hyöty. Säästöä kertyy luonnollisesti loistehomaksujen poistumisesta, mutta se ei ole ainoa etu. Tämän lisäksi sähkönkäyttö tehostuu, häiriöt vähenevät, turvallisuus kohenee ja vaatimukset sähköjärjestelmälle pienenevät.

Olennaista on siis laskea investoinnin takaisinmaksuaika. Pelkästään loistehomaksujen säästöjen perusteella tämä on yleensä 2 – 4 vuotta.

Tarjous voi onnistua helpostikin

Vaikka hintaan vaikuttavia tekijöitä onkin liuta, silti toisinaan tarjouksen tekeminen onnistuu hyvinkin helposti. Joskus siihen riittävät pelkät kohteen lähtötiedot ja sähkölasku.

Jos kohteessa tai tarpeissa on jotakin epävarmuuksia tai halutaan minimoida riskit, paikan päällä tehtävä kompensointitarpeen määritys on hyvä ratkaisu.

  • Auttaa mitoittamaan kaapin oikein.
  • Varmistaa, että kaappi mahtuu ja että asennus tehdään järkevästi.
  • Vähentää yllätyksiä, jotka muuten näkyvät muutostöinä tai vääränä mitoituksena.

Vaikka määritys tuo pienen lisäkustannuksen alkuun, niin lähes aina sen hinta säästyy heti, koska vältetään ylimitoituksesta ja asennusoloista mahdollisesti aiheutuvat lisäkustannukset.

Helpointa kompensoinnin hinnan selvittäminen onnistuu pyytämällä meiltä tarjous. Voit tehdä sen täällä >>>